Kukaan ei ole syntynyt värikoukkuvapa kädessään, joten asiaan on paneuduttava huolella, jos aikoo hyväksi värikoukkupilkkijäksi. Syötillä tapahtuvaan pilkintään verrattuna värikoukkukalastus on selvästi aktiivisempaa ja yleensä nopeatempoisempaa. Kalan etsiminen aloitetaan pohjan tuntumasta. Pohjan pöllyttäminen ja pitkät houkutusvedot saattavat huonolla syönnillä olla tarpeen, mutta usein kala ottaa värikoukun jo muutaman normaalin vedon jälkeen. Aktiivisuudesta kertoo se, että kalan merkkiä ei odotella juuri koskaan minuuttia kauemmin. Aina pyritään ensisijaisesti etsimään riittävän tiheä parvi, joka saadaan nopeasti kerättyä pakkiin. Ensimerkkauksen jälkeen alkaa sitten tositoimi.
Värikoukku ei haise miltään ja on pahus vielä kova ja piikkinen, joten kalalle ei voi antaa juuri aikaa tutkiskella syöttiä rauhassa. Eli pilkki on pidettävä lähes jatkuvassa liikkeessä. Perustekniikka on se, että pilkki nostetaan pohjan tuntumasta hitaasti tai nopaesti jonkin verran ylemmäs ja päästetään vapaasti putoamaan lähtötasolleen. Pilkki on tällöin uinut pystylinjalta sivuun, ja siima on näin ollen hieman vinossa. Pilkin uinti takaisin pystyasentoon kestää pilkin uinnin laajuudesta ja veden syvyydestä riippuen enintään 2-3 sekuntia, matalassa vedessä aika jää paljon alle sekunnin. Tämän ajan kala saa tarkastella koukkua rauhassa, mutta miltei heti pilkin pysähdyttyä on aloitettava uusi nosto. Tämä ei tietenkään ole muuta kuin pääsääntö, sillä joskus kala ottaa koukun vasta muutaman sekunnin paikoillaanolon jälkeen, tosin harvoin näin.
Uittamisen pääsääntönä on aina monipuolisuus. Syönnin lähdettyä käyntiin on kaloja pidettävä "vireessä" mahdollisimman monipuolisella uittovalikoimalla eli vaihdellaan vedon pituutta ja nopeutta satunnaisesti. Ja kun kalat ovat aktiivisia, niitä voidaan alkaa nostaa ylemmäs. Muutaman kalan jälkeen siimaa kelataan pari kierrosta ylemmäs, ja jatketaan jälleen parin kalan jälkeen nostamista. Optimitapauksessa kalat saa hilattua aivan avannon alle, ja niiden houkutteluun ei enää tarvita muuta kuin pilkin pudotus avantoon edellisen kalan jälkeen. Taivas on auki!
Toinen tapa on aloittaa pilkintä ylhäältä, eli vetää siimaa kelalta vain ojennettujen käsien välinen mitta ja aloittaa pilkintä siitä. Jos alla on aktiivista kalaa, syönti alkaa hetken houkuttelun jälkeen. Tässä tekniikassa kala vedetään ylös yhdellä liikkeellä, jossa vapaa pitelevä käsi ojentuu ylös/sivulle ja kala sujautetaan toisen käden sisään, josta se on nopea irrottaa. Väkäsettömät koukut välttämättömät.